Äkkilähtö Lofooteille

Viime vuoden Islannin matkan jälkeen aloin haaveilemaan Lofooteista. Vaikka toive koko ajan taustalla olikin, mitään konkreettista en matkan eteen tehnyt aiemmin kuin kolme päivää ennen lähtöä. Kaikissa lukemissani matkakertomuksissa Lofooteista korostuu tämänkin kohteen kalleus. Halusin siis kokeilla kuinka edullisesti matkan pystyisi tekemään.
Suunnitelmana yöpyä autossa, syödä retkikeittimellä valmistettuja mukaan otettuja eväitä ja tutustua mahdollisimman pitkälle ilmaisiin tai edullisiin luonnonnähtävyyksiin.
Vaikken etukäteen hintoja ehtinyt tutkia, lautta- ja junamatkojen lisäksi soin itselleni ylellisen 60 euron päiväbudejtin, johon pitäisi sisältyä dieselit, ruokailut ja yöpymiset. Uskoisin 30 euronkin riittävän tarvittaessa, mutta lopussa nähdään kuinkas sitten kävikään.

Alunperin ajattelin ottaa autojunan Rovaniemelle ja ajaa sieltä loppumatkan. Näin olisin säästänyt etenkin hermokipuista kaasujalkaani. Sunnuntaina soitin varatakseni paikan, mutta VR:n asiakaspalveluhenkilön tietämättömyys yhdistettynä muutamiin muihin väärinkäsityksiin johti kuitenkin käsitykseen ettei extrapitkää Vitoamme huolittaisi kyytiin lainkaan. Puoli päivää olin jo luovuttamassa, kunnes keksin vaihtoehtoisen suunnitelman ja varasinkin lauttamatkan Vaasasta Uumajaan.

Pikaisten matkavalmistelujen jälkeen ajelin keskiviikkoaamuna kohti Vaasaa, tarkoituksena jatkaa suunnilleen saman tien Ruotsin ja Norjan läpi rannikolle Bodöön ja ottaa sieltä seuraava lautta Lofoottien läntisimpään päähän Moskenesiin. Lautalta otin esitteen Uumajan seudun nähtävyyksistä ja päätinkin tutustua niihin seuraavana päivänä. Ensimmäisen yön yövyin Umea First Camp Campingissa,  hyvät ja siistit palvelut muuten, mutta miinusta siitä että koko valtavalla alueella oli vain yksi wc-rakennus hyvin kaukana. Erityistä plussaa puolestaan todella tyylikkäästä minigolf-alueesta, jossa pelailin kierroksen ilta-auringossa.

Kuvia matkan varrelta