Monaco

20.4.

Monacoon päiväohjelmaksi oli suunniteltu käynti Musée océanographique de Monacossa ja Jardin Exotiquessa.

1800-luvun lopussa lukuisia tieteellisiä tutkimusmatkoja ympäri maailmaa tehnyt valtamerien tutkimiselle elämänsä omistanut Prinssi Albert I perusti museon matkoilta kerättyjen näytteiden tutkimiseksi ja esittelemiseksi. Nykyään museossa on pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä sekä yli 6000 kalalajia esillä yli sadassa erilaisessa akvaariossa. Suurin akvaarioista on kahden kerroksen korkuinen valtava 450 000 litran allas, jossa ui erilaiset hait, kilpikonnat ja monet muut kalat. Mielenkiintoisia altaita oli myös lasipohjainen koralliriutta pimeässä huoneessa, jota valaisi ainoastaan pimeässä loistavat korallit ja lapset pääsivät seuraamaan riutan elämää altaan alapuolelta sekä tankit joissa esiteltiin meduusaparvia. Myrkyllisten merieläinten osasto, mureenat, piraijat ja merihevoset kiinnostivat etenkin lapsia. Museorakennus sijaitsee hienolla paikalla niemenkärjessä. Kattoterassin ravintolasta, hauskasta leikkipaikasta ja kilpikonnatarhasta on mahtavat näkymät niin merelle kuin rinteille kipuavaan kaupunkiin. Ja mikäs se siellä lahdella köllöttelikään, Philippe Starckin 300 miljoonan dollarin luomus.

https://www.oceano.mc/en

Aiemmin nähdyn rannikon upeiden huviloiden sijaan täällä tuntui vähä tila käytetyn korkeaan ja tiiviiseen rakentamiseen. Kaupunki näytti rannasta katsottuna kuin talot olisi pinottu toinen toisensa päälle. Kaupungilla ajaessa myös tiet tuntuivat tavattoman ahtailta ja mutkaisilta ja ylös alas mennessä tuli vastaan tiukempia kurveja kuin missään aiemmin. Vito olisi tarvinnut nivelen keskelle päästäkseen kääntymään monista neulansilmämutkista. Tuskin tarvitsee mainita pysäköinnin olleen jälleen mahdotonta kaupungilla. Museon alapuolella oli onneksi tilava pysäköintihalli, josta oli suora hissiyhteys museoiden luo, mutta epäilen etteivät asukkaat juurikaan liiku autolla minnekään, sen verran ruuhkaista kaupungin kapeilla teillä oli, selittää helikopterien suosion kulkuvälineenä.
K vanhana formula-intoilijana halusi päästä ajamaan F1-kisojen katuradalla. Kisat olivat pian tulossa kaupunkiin ja katujen varsille asennettiin parhaillaan radan reunaesteitä, mikä lisäsi ruuhkaa ja ahtautta entisestään. Pääsimme reitillämme sattumalta ajamaan melkoisen matkan rataa, joten sekin toive tuli täytettyä.

Jardin Exotique, sukkulentteihin keskittynyt uniikki puutarha sijaitsi hauskasti kallionjyrkänteellä, jota laskeuduttiin pientä sokkeloista edestakaisin mutkittelevaa polkua laelta rinnettä alaspäin, kierrellen kaikenlaisten aloeiden, kaktusten, mehikasvien ja muiden erikoisen ja epätodellisen näköisten kasvien lomassa. Reitin varrella Rio ystävystyi kalalammikon karppien kanssa, joista yksi pyrki kovasti lammesta mukaamme. Lopuksi saavuttiin suurelle tippukiviluolastolle ja siirryttiin tutkimaan rinteen sisäpuolta. Luolan suuaukko näytti pieneltä ja vaatimattomalta, mutta kuten niin usein tippukiviluolastoissa, lopulta saavuttiin toinen toistaan suurempiin ja koristeellisempiin saleihin, täynnä mitä kauniimpia muodostelmia. Tässä luolastossa yllätti kyllä se kuinka syvälle laskeuduttiin. Vaikka lähdimme lähes korkean kukkulan huipulta, alimmissa luolissa olimme merenpinnan tasolla. Kapeita jyrkkiä portaita takaisin maanpinnalle kavutessa matka tuntui kyllä vielä tuplasti pidemmältä.

www.jardin-exotique.mc